RSM Finland
Languages

Languages

Verotuksessa tapahtuu

Uusi vuosi tuo aina tullessaan muutoksia verotukseen. Vuoden 2017 maltilliset veronkevennykset liittyvät palkkojen ja eläkkeiden verotukseen, perintö- ja lahjaverotukseen sekä pienyrittäjien saamaan uuteen yrittäjävähennyksen. Suurten yritysten keskeisimmät muutokset liittyvät maakohtaisen raportoinnin käynnistämiseen. Kaikkia verovelvollisia koskevat uudistuva verotusmenettely ja yhdenmukaistuvat muutoksenhakuajat, tarkistukset eläke- ja vakuutusmaksuprosentteihin sekä perinteiset luontaisetu- ja kustannustenkorvausarvojen muutokset. Liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä ja työnantajia koskevat oma-aloitteisten verojen uudistuvat raportointi- ja korjausmenettelyt. Tulevan vuoden voi tiivistää siten, että jokaiselle on jotakin ja talousasioiden parissa työskenteleville varsin paljon. Luonnollisesti verotus kehittyy jatkuvasti myös oikeuskäytännön ja Verohallinnon ohjeistuksen kautta. Alla muutamia erityisesti yrityksiä koskevia muutoksia tiivistetysti.

 

Kansainvälisten yritysten maakohtainen veroraportointi

Maakohtainen veroraportointi koskee suuria kansainvälisiä konserneja, joiden konsernituloslaskelman mukainen liikevaihto on vähintään 750 miljoonaa euroa. Liikevaihtorajan ylittymistä arvioidaan raportoitavaa kautta edeltävän tilikauden mukaan. Yleensä selvitysvelvollinen on konsernin emoyhtiö, mutta muukin Suomessa verovelvollinen konserniyhtiö tai sivuliike saattavat joutua antamaan selvityksen, jos konsernin ylin emoyhtiö ei ole velvollinen laatiman maakohtaista raporttia. Maakohtaista raportointia koskevat säännökset tulevat voimaan 1.1.2017 ja tiedot annetaan ensimmäisen kerran 1.1.2016 tai sen jälkeen alkaneilta tilikausilta. Säädösten taustalla on OECD:n BEPS-suositukset ja Euroopan neuvoston direktiivi 2016/881/EU ja tavoitteena monikansallisten yritysten läpinäkyvämpi veronmaksutilanteen seuranta. Monissa yrityksissä raportointiin on valmistauduttu ja tiedonkeruun tehokasta toimintamalli jo mietitty. On kuitenkin lukuisia yrityksiä, jossa uuteen raportointivelvollisuuteen ollaan vasta havahtumassa. Määräaika raportin antamiseen on 12 kuukautta tilikauden päättymisestä. Verohallinto antanee tarkempaan ohjeistusta raportointitavoista. Hallituksen esityksen (HE 142/2016) mukaan maakohtaisesti raportoitavia tietoja ovat:

1) tulot;

2) voitto tai tappio ennen veroja;

3) maksetut ja kertyneet tuloverot sekä lähdeverot;

4) oman pääoman kirjanpidollinen arvo;

5) kertyneet voittovarat;

6) työntekijöiden lukumäärä;

7) muu aineellinen omaisuus kuin käteinen tai muut rahavarat

sekä tiedot konserniin tai yritykseen kuuluvista osapuolista, niiden toiminnan luonteesta, käytetyistä tietolähteistä ja valuutasta.

Verohallinnolle toimitettava raportti ei ole julkinen, mutta verohallinnot vaihtavat tietoja keskenään yritysten veronmaksutilanteesta. Verohallinnot käyttävät tietoja taloudellisten analyysien ja riskiarvioiden laatimiseen. Tietojen antaminen puutteellisina tai tietojen antamatta jättäminen on sanktioitu ja voi johtaa enimmillään 25 000 euron veronkorotukseen.

Maakohtainen raportointi lisää yritysten hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Koska raportointi kuitenkin on suuryrityksille pakollista, kannattaa kerättyjen tietojen analyysiin käyttää aikaa myös yrityksen sisällä. Tiedot voivat auttaa havainnoimaan tehottomia rakenteita ja saattavat olla lopulta hyödyllisiä yrityksen muun taloudellisen suunnittelun tukena. Jos konsernilla on esimerkiksi useita raportoitavia yhtiöitä samassa maassa, voi olla luontevaa arvioida mihin useiden yhtiöiden hallinnointi perustuu vai olisiko toiminta järjestettävissä tehokkaammalla tavalla. Pakollisen maakohtaisen raportoinnin rinnalla julkinen verojalanjäljen raportointi yleistynee ainakin eräillä toimialoilla. Median ja kuluttajien kiinnostus yritysten vastuullisuuteen on ollut jo pitkään kasvussa ja nyt myös monet yritykset ovat tiedostaneet rajattuun verotietojen viestintään liittyvät positiiviset tekijät.

 

Yrittäjävähennys

Pienyrittäjät saavat uuden veroedun eli 5 %:n suuruisen lisävähennyksen elinkeinotoiminnan, maa- ja metsätalouden tuloksesta. Yrittäjävähennys on mahdollinen vain henkilöyrittäjälle ja kuolinpesille toimittaessa esimerkiksi toiminimellä, avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön muodoissa. Valitettavasti yrittäjävähennys ei ole osakeyhtiön muodossa toimivien yrittäjien käytössä, mikä saattaa aiheuttaa hämmennystä eri yritysmuodon valinneissa yrittäjissä. Säännöksen taustalla on ollut pyrkimys tasoittaa eri yritysmuodoissa toimivien yrittäjien kokonaisverokustannusta.

 

Maksuperusteinen arvonlisävero

Yrittäjävähennyksen lisäksi pienyrittäjän helpotukseksi tulee mahdollisuus siirtyä kotimaan kaupassa suoriteperusteisesta maksuperusteiseen arvonlisäveroon, jos yrityksen kokonaisliikevaihto jää alle 500,000 euroon. Siityminen maksuperusteiseen arvonlisäverotukseen mahdollistaa arvonlisäveron tilittämisen vasta, kun asiakkaalta on saatu arvonlisäveroa sisältävä suoritus. Siten yrittäjän ei tarvitse rahoittaa arvonlisäveroa siltä ajalta ennen kuin suoritus asiakkaalta saadaan. Vastaavasti ostolaskujen arvonlisävero tulee vähentää maksuperusteisesti, jos yhtiö siirtyy maksuperusteiseen laskentaan. Ulkomaankaupan ajallinen kohdistaminen täytyy kuitenkin tehdä yhä suoriteperusteisesti.

 

Arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten ilmoittaminen

Verohallinto siirtyy vuodenvaihteessa uuteen ns. OmaVero-järjestelmään, jonka kautta annetaan jatkossa oma-aloitteisia veroja koskevat ilmoitukset. Entinen kausiveroilmoitus poistuu. Ilmoitus- ja raportointivelvollisuuksia koskevat muutokset ovat pitkälti teknisiä ja terminologisia, mutta myös ilmoituskäytäntöihin vaikuttavia. Muutosten tavoitteena on siirtyä ensisijassa sähköiseen asiointiin ja helpottaa ilmoitusmenettelyä. Oma-aloitteisia veroja koskevien veroilmoitusten yleinen määräpäivä on kuukauden 12. päivä. Työnantajasuoritukset ilmoitetaan ja maksetaan maksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivänä ja arvonlisävero verokautta seuravan toisen kuukauden 12. päivänä. Ilmoitusvirheiden korjaamista on helpotetaan siten, että taloudellisesti vähäiset virheet voidaan ottaa huomioon verokauden jälkeen ilmoitettavalla verolaskelmalla viipymättä virheen havaitsemisesta. Taloudellisesti vähäisenä virheenä pidetään Verohallinnon ohjeistuksen perusteella virhettä, kun liikaa ilmoitetun tai ilmoittamatta jääneen veron määrä on enintään 500 euroa. Muut virheet tulee korjata oikealle verokaudelle antamalla kyseistä kautta koskevat tiedot kokonaisuudessaan korjattuna. Lisäksi on ilmoitettava virheen syy. Virheet tulee ja voidaan korjata kolmen vuoden aikana sitä kalenterivuotta seuraavan vuoden alusta, jonka aikana oikaistava kausi on ollut.

Kuinka voimme auttaa?

Ota yhteyttä puhelimitse
+358 29 3700 788 tai lähetä kysymykset, kommentit ja tarjouspyynnöt sähköpostitse.

Ota yhteyttä