RSM Finland
Languages

Languages

Arvonalentuminen kirjanpidossa ja verotuksessa

Tilinpäätökseen voidaan joutua kirjaamaan arvonalentuminen, jos yrityksen jonkin omaisuuserän arvo laskee sen tasearvon alapuolelle. Koronakriisi vaikuttaa taseessa olevan omaisuuden arvoon vähintäänkin väliaikaisesti, ja tilinpäätöstä laadittaessa kriisin vaikutuksia tilinpäätöskirjauksiin on syytä pohtia. Elinkeinoverolaissa on omat, kirjanpitolaista monin paikoin poikkeavat säännökset, joiden perusteella arvonalentuminen voidaan verotuksessa huomioida. Tässä kirjoituksessa tiivistetään arvonalentumiskirjauksen periaatteet kirjanpidossa ja verotuksessa.

 

Liitetietomerkintä voi riittää oikean ja riittävän kuvan antamiseksi

Omaisuuserän arvoa arvioidaan tilinpäätöshetken tilanteen mukaan. Siten laadittaessa tilinpäätöstä vuoden vaihteessa päättyneelle tilikaudelle ei omaisuuserän tämänhetkistä arvoa oteta huomioon, kun pohditaan, kirjataanko arvonalentuminen vai ei. Sen sijaan voi olla perusteltua antaa asiasta liitetieto, jotta voidaan varmistua siitä, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan kirjanpitovelvollisen tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Velvollisuus liitetiedon antamiseen ei koske mikroyrityksiä. Kevään aikana tilikautensa päättävillä yrityksillä arvonalentumiskirjaus voi tulla kyseeseen, jos omaisuuserän arvo on tilinpäätöshetkellä tasearvoa alempi.

 

Kirjanpidon ja verotuksen säädöksissä merkittäviä eroja

Mahdollisuus tai pakollisuus kirjata omaisuuserän arvonalentuminen tilinpäätökseen riippuu siitä, mistä taseen erästä on kyse. Pysyviin vastaaviin kuuluvan omaisuuden arvonalentuminen on kirjattava kuluksi, kun omaisuuden tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi poistamatonta hankintamenoa pienempi. Pysyviin vastaaviin kuuluu yrityksen pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettua omaisuutta, kuten esimerkiksi aineettomat oikeudet, koneet ja kalusto, kiinteistöt ja tytäryhtiöosakkeet. Esimerkiksi rakennuksen arvon laskettua pysyvästi alle tasearvon tulee erään tehdä kirjanpidossa arvonalentumiskirjaus.

Rahoitusomaisuus, kuten esimerkiksi pörssiosakkeet, arvostetaan kirjanpitolain mukaan hankintamenoonsa tai sitä alempaan luovutushintaan. Samaa arvostusperiaatetta käytetään myös pysyvien vastaavien arvopapereihin ja muihin vastaaviin rahoitusvaroihin. Yrityksen rahoitusomaisuus voidaan kirjata myös käypään arvoon kirjanpitolain 5:2 a §:n mukaisesti.

Elinkeinotuloverolain säännökset poikkeavat tässä kohtaa merkittävästi kirjanpitolaista ja arvonalentumisen edellytykset määräytyvät omaisuuslajikohtaisesti. Elinkeinotuloverolain 32 §:n mukaan koneisiin, kalustoon ja muuhun vastaavaan elinkeinotuloverolain 30 ja 31 §:ssä määritettyyn käyttöomaisuuteen saadaan tehdä arvonalentumiskirjaus, jos koko omaisuuden käypä arvo on tasearvoa alempi. Kyseessä on tahdonvaltainen kirjaus. Elinkeinotuloverolain 40 §:n mukaan muuhun käyttöomaisuuteen voidaan tehdä arvonalentumiskirjaus, mutta osakkeiden ja maa-alueiden osalta huomioidaan vain lopullinen arvonalentuminen (EVL 42 §). Tulolähdejaon poistumisen yhteydessä käyttöön tulleeseen muun omaisuuden omaisuuslajiin kuuluvaa omaisuutta koskevat samat elinkeinotuloverolain säännökset kuin käyttöomaisuutta.

Vaihto-omaisuuden arvostaminen on kirjanpidossa ja verotuksessa linjassa: molemmissa sovelletaan alimman arvon periaatetta. Vaihto-omaisuus tulee arvostaa hankintahintaan, tilipäätöshetken hankintahintaan tai todennäköiseen luovutushintaansa riippuen siitä, mikä näistä arvostusperiaatteista antaa omaisuudelle alimman arvon. Kyseessä on pakollinen alaskirjaus.

 

Saamisten arvonalentumisen vähennyskelpoisuutta rajoitettu verotuksessa

Saamisten kuranttiutta arvioidaan viimeistään tilinpäätöshetkellä ja erityisesti myyntisaamisiin voidaan joutua tekemään arvonalentumiskirjauksia. Kirjanpitolain mukaan saamiset arvostetaan kirjanpitoarvoonsa, mutta kuitenkin enintään todennäköiseen tilinpäätöspäivän arvoonsa. Sekä kirjanpidossa että verotuksessa myyntisaamisiin voidaan tehdä luottotappiokirjaus, jos luottotappio on todennäköinen. Muiden kuin myyntisaamisten osalta verotuksessa edellytetään arvoalentumisen lopullisuutta. Verotuksessa on lisäksi rajoitettu muiden kuin myyntisaamisten vähennyskelpoisuutta: Elinkeinotuloverolain 16 §:n mukaan muun saamisen kuin myyntisaamisen menetys tai arvonalentuminen on vähennyskelvoton, mikäli yhtiö tai konserniyhtiöt yhdessä omistavat yli 10 % velallisen osakekannasta. Esimerkiksi konserniyhtiön oman pääoman painuessa negatiiviseksi vaje saatetaan kattaa konvertoimalla konsernin sisäisiä ostovelkoja pääomalainaksi. Jos tytäryhtiö menisi konkurssiin, ei konserniyhtiön luottotappio olisi vähennyskelpoinen verotuksessa.

Authors

Annukka Paasi
Tax Manager, KTM, KLT

Kuinka voimme auttaa?

Ota yhteyttä puhelimitse
+358 29 3700 788 tai lähetä kysymykset, kommentit ja tarjouspyynnöt sähköpostitse [email protected].

Ota yhteyttä