RSM Finland
Languages

Languages

Konkurssipesän kirjanpito pähkinänkuoressa

Konkurssi on menettelynä monelle tuntematon, eikä tarvetta tutustua tule, ennen kuin se osuu suoraan tai välillisesti omalle kohdalle. Muiden konkurssiin liittyvien erityiskysymysten lisäksi omat haasteensa tuottaa konkurssipesän kirjanpito, jonka hoitaminen on syytä antaa vain sellaiselle taholle, joka ymmärtää kirjanpidon laadintaan liittyvät erityiskysymykset.

Konkurssi alkaa tuomioistuimen päätöksellä ja tässä yhteydessä konkurssipesään määrätään pesänhoitaja. Pesänhoitaja ryhtyy selvittämään konkurssipesää ja yhtenä mietittävänä asiakokonaisuutena on kirjanpidon järjestäminen. Velallisyhtiön kirjanpito saatetaan loppuun ja konkurssiin asettamispäivälle laaditaan välitilinpäätös. Konkurssipesä on velallisyhtiöstä erillinen oikeushenkilö ja se saa myös oman y-tunnuksen. Samoin konkurssipesän kirjanpito pidetään velallisyhtiön kirjanpidosta erillään.

Konkurssipesän toiminnan jatkaminen

Konkurssipesän toiminta voi vaihdella merkittävästikin: joskus velkojien päätöksellä päädytään jatkamaan velallisyhtiön liiketoimintaa pitkänkin aikaa kun taas tavallisemmissa tapauksissa keskitytään omaisuuden realisointiin ja tätä kautta mahdollisimman hyvän realisointituloksen saavuttamiseen konkurssipesän velkojille. Puhekielessä puhumme realisaatiopesistä ja liiketoimintaa jatkavista konkurssipesistä. Varaton konkurssipesä voidaan määrätä raukeamaan tai jos on syitä, voidaan konkurssimenettelyä jatkaa valtion varoin julkisselvityksen muodossa.

Konkurssipesässä on kaikissa tapauksissa pidettävä sellaista kirjanpitoa, jota pesän laajuus ja laatu edellyttävät. Kirjausten tulee perustua päivättyihin ja numeroituihin tositteisiin. Vuosien kuluessa konkurssipesien kirjanpito on muuttunut yhä ammattimaisemmaksi ja yhä useammin kirjanpito hoidetaan täysin sähköisesti samaan tapaan kuin toimivien yritysten kohdalla.  

Realisaatiopesä

Realisaatiopesä ei harjoita liiketoimintaa vaan keskittyy omaisuuden rahaksimuuttoon realisoinnein, jotka voivat tapahtua liiketoiminnan luovutuksena, huutokaupalla sekä moninaisin muin keinoin. Kirjanpidosta on tällöin voitava luotettavasti selvittää mm. tuotot ja kulut, realisoinnit, kertyneet rahavarat ja velkojille maksetut jako-osuudet. Velkojaraportoinnin perustana toimii tilityslaskelma. Panttiomaisuuden osalta tuotot ja kulut on eriteltävä panttiomaisuuseräkohtaisesti ja jako-osuudet panttivelkojakohtaisesti. Panttiomaisuuteen liittyvistä erityiskysymyksistä julkaisemme erillisen kirjoituksen myöhemmin keväällä.

Liiketoimintaa jatkava konkurssipesä

Liiketoimintaa jatkavan konkurssipesän tulee laatia kirjanpito kirjanpitolain mukaisesti. Lisäksi velkojaraportointia varten on laadittava tilityslaskelma, jossa eri tuotto- ja kulueriä käsitellään osin eri tavalla tuloslaskelmasta ja taseesta poiketen. Tästä syystä vaaditun raportoinnin mahdollistamiseksi joudutaan usein muokkaamaan tilikarttaa ja kirjanpitojärjestelmää. Kirjanpitolain mukainen kirjanpitovelvollisuus päättyy liiketoiminnan päättyessä. Etenkin liiketoimintaa jatkavissa konkurssipesissä tulee huomioida myös arvonlisäverotukseen liittyvät erityispiirteet, joita käsittelemme erillisessä kirjoituksessa yhdessä konkurssipesän muiden verokysymysten kanssa.

Liiketoimintaa jatkavan konkurssipesän kirjanpidosta tulee pystyä erottamaan liiketoiminnan tuotot ja kulut sekä realisoinneista saadut tuotot ja kulut. Usein tässä kohtaa ajaudutaan ongelmiin, jos konkurssipesän kirjanpidon periaatteet eivät ole kirjanpitäjälle tuttuja. Konkurssipesien kirjanpitoja laaditaan sekä tasejatkuvuudella että tulouttamalla ainoastaan rahavarat. Kolmantena asiakokonaisuutena tulevat seurattavaksi panttiomaisuuden realisoinnista saadut tuotot ja kulut sekä näiden perusteella panttivelkojille tehdyt tilitykset. Panttiomaisuudella tarkoitetaan esim. kiinteistöpanttia, vakuudeksi annettuja asunto-osakkeita ja vuokravakuuksia. Jos panttaus on tehty pätevästi, on panttivelkojalla oikeus saada suoritus panttiomaisuudesta pantinhoitokuluilla vähennettynä. Myös yrityskiinnitys on yleinen vakuusmuoto, joka takaa yrityskiinnitysvelkojan saatavalle 50 % kiinnitetyn omaisuuden arvosta kun etuoikeutetut saatavat on suoritettu. Jako-osuuksien laskennassa on tunnistettava mahdollinen yrityskiinnityksen ulkopuolinen omaisuus, kuten kiinteistö.

Tyypilliset haasteet ja virheet

Kokemuksemme mukaan tyypilliset haasteet ja virheet konkurssipesien kirjanpidossa liittyvät seuraaviin asiakokonaisuuksiin:

  • kirjanpito on tehty tasejatkuvuudella eli velallisyhtiön kirjanpidon saldojen pohjalta, ilman katkoa konkurssiin asettamishetkellä
    • tällöin tyypillisesti omaisuuden realisoinnit eivät tule kirjatuksi tilityslaskelmaan vaan esim. myyntisaamisten perinnästä saatu suoritus kirjataan vähentämään myyntisaamisten saldoa taseessa
    • poistojen ja jaksotusten kirjaamista saatetaan jatkaa, vaikka esim. poistot tulisi kirjanpitolain mukaista kirjanpitoa tekevässä liiketoimintaa jatkavassa konkurssipesässä kirjata vain konkurssipesän omista investointihyödykkeistä
  • kirjanpito on toteutettu siten, että liiketoiminnan jatkamisen tuottoja ja kuluja ei pystytä erottelemaan realisoinneista ja myös arvonlisäveron käsittelyyn saattaa liittyä merkittäviä virheitä
  • pesänhoitajan palkkioiden kirjaamisen periaatteita ja näiden arvonlisäverokäsittelyä ei ole ymmärretty ja palkkioita käsitellään esim. ulkopuolisten palveluiden erässä. Pesänhoitajan palkkioiden kirjausmenettelyn osalta on kuitenkin olemassa selkeät säännöt, jotka käsitykseni mukaan ovat olemassa lähinnä siitä syystä, että palkkiot tulevat raportoiduksi velkojille avoimuuden periaatteella ja eri perusteilla maksettavat palkkiot ovat selkeästi toisistaan erotettavissa (I-vaihe, II-vaihe ja erillistoimenpiteet)
  • panttiomaisuuserien tulojen ja kulujen seurannan järjestäminen voi olla puutteellista, jos kirjanpitäjällä ei ole riittävää osaamista esineoikeudellisista kysymyksistä tai jos riittäviä tietoja näiden erien erillisseurantaa varten ei ole saatu tai osattu pyytää pesänhoitajalta
  • palkkaturvapalkkojen käsittelyyn liittyvät haasteet, koska nopeutetun palkkaturvamenettelyn kautta haetaan tyypillisesti sekä velallisyhtiölle kuluksi kuuluvia ennen konkurssin alkamista syntyneitä palkkavelkoja että konkurssin alkamisen jälkeisiä irtisanomisajan palkkoja. Palkkaturvaan liittyviä kys ymyksiä käsittelemme myöhemmin keväällä omana kokonaisuutenaan omassa kirjoituksessaan.

Lisätiedot

Annamme mieluusti lisätietoja konkurssipesien kirjanpitoon liittyvissä kysymyksissä. Konkurssipesien kirjanpitopalveluista meillä vastaa Annukka Hakkarainen, puh. 040 812 5125.

 

 

 

 

 

 

Authors

Annukka Hakkarainen
KLT, Taloushallintopalvelut, konkurssipesien kirjanpito

Kuinka voimme auttaa?

Ota yhteyttä puhelimitse
+358 29 3700 788 tai lähetä kysymykset, kommentit ja tarjouspyynnöt sähköpostitse info@rsm.fi.

Ota yhteyttä