RSM Finland
Languages

Languages

IFRS ja Rahoitusinstrumentit

Tämän vuoden alussa voimaan tulleen uuden IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin muutosvaikutukset ovat luultavasti suurimmat rahoitusalan toimijoille, mutta kaikille IFRS -raportoijille tuli siitä vaikutuksia.

Suurimpina IFRS 9:n tuomista muutoksista pidetään käyvän arvon käytön lisääntymistä, liiketoimintamalli -ajattelua rahoitusvarojen hallinnoinnissa ja ennakoivaa mallia luottotappioiden määrittämisessä.  Standardimuutoksen lähtökohtana oli kehittää ja yksinkertaistaa rahoitusinstrumentteihin liittyvää IFRS raportointia, sillä edellinen standardi IAS 39 koettiin monimutkaiseksi ja vaikeasti ymmärrettäväksi.

Rahoitusinstrumenttien luokitteluun liittyvät vaatimukset ovat perusta rahoitusinstrumenttien kirjanpidolle.  Luokittelu määrittää tilinpäätökseen kirjaamisen ja jatkuvan arvostamisen.  Rahoitusvarojen luokittelu määräytyy seuraavien tekijöiden perusteella:

  • yhteisön liiketoimintamalli rahoitusvarojen hallinnoimsessa ja
  • rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimukseen perustuvat rahavirtaominaisuudet

Rahoitusvaroissa on käytössä kolme luokitteluryhmää: 

  1. Jaksotettu hankintameno:  varallisuuserään liittyy liiketoimintamalli, johon liittyy hallussapito sopimusrahavirtojen keräämiseksi ja sopimusrahavirrat ovat pääoman ja koron maksua.
  2. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta:  liiketoimintamallin tavoitteena on sekä kerätä sopimusrahavirtoja että myydä rahoitusvaroja ja sopimusrahavirrat ovat pääoman ja koron maksua. Voitot ja tappiot käsitellään tulosvaikutteisesti.
  3. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti: pääsääntöisesti kaikki muut rahoitusvarat.

 

Rahoitusvelkojen luokittelussa ja arvostamisessa on edelleen kaksi ryhmää: joko jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Liiketoimintamallin ja sopimusperusteisten rahavirtojen käyttäminen luokitteluperustana, joka määrää myös arvostamisen ja kirjanpitokäsittelyn, merkitsee tilinpäätösratkaisujen tiivistä kytkemistä liiketoiminnan operatiivisiin ratkaisuihin.

Myös suojauslaskentasääntöihin tulleet muutokset merkitsevät kirjanpito- ja tilinpäätösratkaisujen kytkemistä aiempaa läheisemmin operatiiviseen toimintaan eli riskienhallinnan strategiaan.  Suojauslaskentamallit ovat edelleen rahavirran suojaus, käyvän arvon suojaus ja ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus.  Säännöspohjaisuudesta on siirrytty periaatepohjaisuuteen ja esimerkiksi vaatimus suojauksen tehokkuuden taaksepäin suunteutuvasta tarkastelusta määrällisesti (80-125 %) on poistunut. 

Arvonmuutosten, kuten luottotappioiden, käsittelyssä tapahtunut muutos merkitsee siirtymistä toteutuneiden luottotappioiden mallista odotettavissa olevien luottotapioiden malliin.  Tällöin voidaan joutua kirjaamaan luottotappio jo saamisen syntyessä. 

Kuinka voimme auttaa?

Ota yhteyttä puhelimitse
+358 29 3700 788 tai lähetä kysymykset, kommentit ja tarjouspyynnöt sähköpostitse info@rsm.fi.

Ota yhteyttä