RSM Finland
Languages

Languages

IFRS tutuksi

Tässä kirjoituksessa emme käsittele syvällisemmin yksittäisiä IFRS-raportoinnin säännöksiä, vaan pyrimme antamaan yleisemmän näkökulman aiheeseen niille, jotka eivät ole välttämättä vielä joutuneet tai päässeet työtehtävissään konkreettisesti selvittelemään IFRS-raportoinnin vaatimusten täyttämistä.

IFRS:n merkityksen kasvu suomalaisissa tilinpäätöksissä

IFRS-raportointi on pakollista konsernitilinpäätöksessä sellaisille kirjanpitovelvollisille, joiden oman tai vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ovat kaupankäynnin kohteena Euroopan talousalueen ns. säännellyllä markkinalla.  Tämän lisäksi IFRS-raportointiin joutuvat perehtymään mm. yhtiöt, jotka

  • ovat ulkomaisen IFRS-raportoivan konsernin tytäryhtiöitä,
  • harkitsevat listautumista tai
  • harkitsevat vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen hankkimista ulkomaisilta tahoilta.

Kirjanpitolaissa on annettu mahdollisuus vapaaehtoisesti soveltaa IFRS-säännöksiä rahoitusleasingin, rahoitusvälineiden käypään arvoon arvostamisen, suojauslaskennan, sijoituskiinteistöjen käypään arvoon arvostamisen ja ehdot täyttävien pääomalainojen omaan pääomaan kirjaamisen osa-alueilla.  Kirjanpitolautakunnan lausunnoissa ja yleisohjeissa, joiden kohteena ovat muut kuin IFRS-raportoijat, viitataan yhä useammin IFRS-säännöksiin.  IFRS ei siis liity pelkästään ns. listayhtiöiden tilinpäätöksiin. 

Miksi IFRS liittyy Suomessa korostetusti konsernitilinpäätöksiin?

Jos konsernin toiminnasta ja taloudellisesta tilasta halutaan antaa suomalaisia tilinpäätössäännöksiä kansainvälisesti yleisemmin tiedossa oleviin laadintaperiaatteisiin perustuva kuva, harkitaan emoyhtiön tilinpäätöksen sijasta nimenomaan konsernitilinpäätöksen esittämistä IFRS:n mukaan.

Merkittävä syy sille, että Suomessa ei juurikaan näe yksittäisten yhtiöiden IFRS-tilinpäätöksiä, liittyy verosäännöksiin.  Verolainsäädännön eräiden säännösten hyödyntäminen edellyttää sellaisia tilinpäätösratkaisuja, jotka ovat IFRS:n vastaisia. Näistä mainittakoon vaatimukset poistoerojen ja konserniavustusten käsittelylle bruttomääräisinä.  Toisenlaisesta IFRS:ään liittyvästä verotusongelmasta mainittakoon sijoituskiinteistöt, joiden käypään arvoon arvostusperiaatteeseen kuuluu se, ettei sijoituskiinteistöistä kirjata poistoja. Muun muassa Keskusverolautakunnan ratkaisussa on todettu (EVL 54.2 §:n kirjanpitosidonnaisuuden perusteella), että verotuksessa ei voi vähentää poistoja, jos tuloslaskelmaan ei ole merkitty poistoja tai muutakaan poistoa vastaavaa kulukirjausta.

Suomalaiselle kirjanpitosäännöstölle vieraita IFRS-raportoinnin alueita

Eräät IFRS -raportoinnin osa-alueet ovat suomalaisessa kirjanpitosäännöstössä täysin käsittelemättä.  Tällaisia ovat muun muassa raportointi osakeperusteisesti maksettavista liiketoimista, vakuutussopimuksista, myytävänä olevista pitkäaikaisista omaisuuseristä ja lopetetuista toiminnoista sekä työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevista ns. etuuspohjaisista järjestelyistä.

Mistä löytyy suomenkielistä tietoa IFRS:ään tutustumiseksi?

Kaikki EU:n hyväksymät IFRS-säännökset julkaistaan myös suomen kielellä EU:n sivuilla. Tilintarkastusyhteisöjen kotisivuilta on saatavissa veloituksetta suomenkielistä IFRS-tietoutta. IFRS-aiheisista tiiviistä koulutuksista mainittakoon keväällä 2018 EduHousessa tarjolla olevat onlineseminaarit, joissa kouluttajana toimii Ismo Kuutti RSM Finland Oy:stä. Seminaarisarja alkaa 12.4. aiheella IFRS tutuksi – tervetuloa osallistumaan! Ismo vastaa mielellään IFRS-aiheisiin kysymyksiin muutoinkin, puh. 044 358 0017, ismo.kuutti@rsm.fi

Kuinka voimme auttaa?

Ota yhteyttä puhelimitse
+358 29 3700 788 tai lähetä kysymykset, kommentit ja tarjouspyynnöt sähköpostitse info@rsm.fi.

Ota yhteyttä