RSM Finland
Languages

Languages

Palkkaturva palkkahallinnossa

Palkkaturva-asiat putkahtavat taloushallinnon ammattilaisten pöydälle silloin tällöin, mutta vahva tuntuma on, että aihepiiri on hyvin harvoille tuttu. Konkurssipesiä hoitaville pesänhoitajille asiakokonaisuus on varmasti tutumpi, mutta kokemuksemme mukaan palkkaturvaprosesseihin liittyy hyvin usein erityiskysymyksiä ja konkurssin yhteydessä tehtävän nopeutetun palkkaturvaprosessin menestyksekäs läpivienti vaatii hyvää projektisuunnitelmaa, syvällistä osaamista palkanlaskennasta sekä usein merkittävää venymistä palkanlaskijoilta.

Konkurssin alkaessa yleisenä käytäntönä on, että konkurssihallinto irtisanoo työsuhteet päättymään 14 päivän irtisanomisajalla. Työntekijöillä on oikeus saada kaikki työsuhdesaatavansa työsuhteen päättymispäivänä. Irtisanomisajan palkoista vastaa konkurssipesä, mutta myös niitä haetaan usein palkkaturvan kautta. Nopeutetusta palkkaturvamenettelystä ja sen täyttymisen edellytyksistä on säädetty palkkaturvalaissa. Konkurssiasiain neuvottelukunta on antanut asiaan liittyen oman suosituksensa (nro 4, 25.8.2017).

Käytännön kysymyksiä nopeutetusta palkkaturvamenettelystä

Lähtökohtana palkkaturvapalkkojen laskennassa on periaate, jonka mukaan ennen konkurssin alkamista syntyneet, mutta vielä maksamatta olevat palkat lomakorvauksineen työsuhteen päättymiseen asti tulee erottaa konkurssin alkamisen jälkeisistä, käytännössä siis irtisanomisajan palkoista. Ensin mainittuja kutsutaan yleisesti valvottaviksi palkoiksi ja näistä vastuussa on konkurssiin ajautunut velallisyhtiö. Nopeutettu palkkaturvamenettely takaa sen, että velkojaksi näiden palkkasaatavien osalta tulee yksittäisten työntekijöiden sijasta ELY-keskus, joka valvoo kyseiset saatavat konkurssissa normaalina etuoikeudettomana saatavana, mutta työntekijät saavat palkkansa täysimääräisinä työsuhteen päätyessä irtisanomisajan jälkeen.

Koska eri palkkaeristä vastaavat eri oikeushenkilöt edellä kuvatusti, on erityisen tärkeää, että ensi tilassa selvitetään se, miten nopeutettu palkkaturvamenettely käytännössä on järkevintä hoitaa. Yleensä laskenta suoritetaan velallisyhtiön aikaisessa palkanlaskentajärjestelmässä, jossa on olemassa palkkalaskelmia varten tarvittavat tiedot sekä laskentaperiaatteet ja -oletukset. Jos palkanlaskentajärjestelmästä voidaan tehdä automaattisesti kausi- ja vuosi-ilmoitukset, on myöhempää kausi- ja vuosi-ilmoittamista varten huomattavasti helpompaa, jos konkurssipesä voidaan perustaa kyseiseen palkanlaskentajärjestelmään omana ympäristönään, omalla y-tunnuksellaan, jolloin myös ilmoitusvelvollisuudet saadaan hoidettua olemassa olevasta järjestelmästä suoraan kerralla oikein. Mikäli tätä mahdollisuutta ei ole, tulee ilmoitusvaiheessa mahdollisesti tehtäväksi merkittäviä manuaalisia työvaiheita, jotta kohdistukset saadaan tehtyä oikein.

Maksatusten hoitaminen

Hyvissä ajoin on syytä myös miettiä, miten ja kenen toimesta maksatukset tullaan hoitamaan. Konkurssipesälle on suositeltavaa avata oma pankkitili palkkaturvapalkkojen käsittelyä varten, jotta tähän liittyvät tapahtumat on helpompi käsitellä muista erillään ja myös täsmäytykset helpottuvat. Pesän on tilitettävä kaikki palkkaturvana haetut, ELY-keskukselta saadut varat täysimääräisinä eteenpäin. Myös pankkiyhteyksien testaus tulee huolehtia ajoissa, sillä mahdolliset odotusajan palkat ovat merkittävä massavelkainen kuluriski, jota tulisi ennakoivin toimin ja hyvällä suunnittelulla pyrkiä välttämään.

Omat kokemuksemme Procountorin reaktionopeudesta ja kyvystä avata konkurssipesälle uusi ympäristö ja saada pankkiyhteydet järjestelmässä toimimaan erittäin nopeasti ovat olleet varsin positiivisia. Pelkän verkkopankkimaksatuksen sijaan suosittelemme lämpimästi harkitsemaan kokonaisvaltaisemman järjestelmän hyväksikäyttämistä maksatusvaiheessa ja toki konkurssipesän kirjanpidossa ja maksuliikenteen hoidossa yleisemminkin.

Käsittelemme myöhemmin erillisessä kirjoituksessa valvottavien ja massavelkaisten palkkojen eroa sekä palkkaturvapalkkojen viranomaisilmoittamista.

 

RSM Finland Oy on ollut avustamassa palkkaturvamenettelyn läpivientiä useissa laajoissa konkurssipesissä. Asiantuntijamme Manu Auhto (040 081 1032, manu.auhto@rsm.fi) ja Anne Lehtovirta (040 546 9634, anne.lehtovirta@rsm.fi) ovat käytettävissä palkkaturvamenettelyihin liittyvissä konsultaatioissa.

 

Authors

Manu Auhto
Asiantuntija, erityistarkastukset, perustajaosakas (OTK)

Kuinka voimme auttaa?

Ota yhteyttä puhelimitse
+358 29 3700 788 tai lähetä kysymykset, kommentit ja tarjouspyynnöt sähköpostitse info@rsm.fi.

Ota yhteyttä