RSM Finland
Languages

Languages

Tulosbudjetoinnin kiehtova maailma

Otsikon mukaisesti koen tulevaisuuteen katsomisen houkuttelevana ja innostavana. On hienoa pohtia, mitä tulevana vuotena tai useamman vuoden kuluttua voisi organisaatiossa tapahtua ja laatia siitä luvuiksi muutettavissa oleva maali, jota kohden lähteä intoa puhkuen ponnistelemaan.

Joskus joutuu pettymään ja innostus muuttuu pettymyksen tuskaksi, mutta näistä tilanteista voi ainakin ottaa oppia tulevaa varten ja lähteä kohti uutta maalia, mukautetuin luvuin.

Budjetointi on haastava puuhaa. Varsinkin toimialoilla, joissa jo liikevaihdon kertymisen ennustaminen asettaa ensimmäisen vaikeuskertoimen. Esimerkiksi lyhyitä projektitoimeksiantoja tekevät organisaatiot ovat riippuvaisia vielä tuntemattomista tulevista työtehtävistä. Päinvastainen tilanne on niillä, joiden liikevaihto kertyy vakituisista kuukausisopimuksista tai vastaavista, joiden toteutuminen on varmaa tietyksi ajaksi eteenpäin.

Budjetin laadintatekniikoita lienee yhtä monta kuin on laatijoitakin. Yksi budjetoi hatusta ja toinen pyrkii laskemaan eurolleen tietyn kulun toteutumisen. Itse pidän tärkeimpänä, että huomio kiinnittyy ensisijaisesti 20/80 säännön perusteella niihin asioihin, joilla on suurin vaikutus lopputulokseen ja jätetään ”lillukanvarret” vähemmälle. Karkeasti siis noin 20 % työllä saadaan 80 % lopputulos. Kun kyse on tulevaisuuteen katsomisesta, täyteen 100 % tarkkuuteen on käytännössä mahdotonta edes päästä.

Olipa tekniikka mikä hyvänsä, suosittelen aina huolellista dokumentointia siitä miten lukuihin on päästy. Tästä on hyötyä paitsi mahdollisiin tuleviin budjettipäivityksiin, myös siihen hetkeen, kun budjettia verrataan toteumiin ja lähdetään tutkimaan mahdollisia poikkeamia. Dokumentoituja lukuja on helppo verrata toteumiin ja tehdä korjaavia toimenpiteitä.

Budjetointiperiaatteita voi tekniikoiden tavoin olla monenlaisia. Jossain tehdään budjetista erittäin tavoitteellinen ja jossain inhorealistinen. Tavoitteellista voi ajatella hyödynnettävän organisaatiota innostavana työkaluna ja ehkä se voi joskus toimiakin. Yltiötavoitteellisen budjetin perusteella ei kuitenkaan kannata lähteä tekemään liian sitovia sopimuksia tai mittavia investointeja. Erityisen realistinen budjetti puolustaa mielestäni paikkaansa ainakin silloin, jos organisaatio on taloudellisen asemansa perusteella kriittisessä tilassa – voi olla paikka jopa pohtia elinkelpoisuutta yleensäkin.

Budjetti on mielestäni hyvä silloin kun se perustuu luotettaviin toteumalukuihin, tulevaisuuteen katsovaan dataan, siinä heijastuvat organisaation strategiset tavoitteet ja se on hyvin dokumentoitu.

Hyvää budjetin käyttöä puolestaan on se, että sitä käytetään aidosti työkaluna organisaation toimintaa ohjailtaessa. Budjettipoikkeamat kertovat missä kohden on onnistuttu tai missä on parantamisen varaa.

Bloggaaja on taloushallinnon monialaosaaja, RSM Finland Accounting Oy:n toimitusjohtaja Helena Laakso.

Authors

Helena Laakso
Toimitusjohtaja RSM Finland Accounting Oy, osakas (KLT, HTK)

Kuinka voimme auttaa?

Ota yhteyttä puhelimitse
+358 29 3700 788 tai lähetä kysymykset, kommentit ja tarjouspyynnöt sähköpostitse info@rsm.fi.

Ota yhteyttä